Bacteria Ki Viruses
Bacteria kii viruses iiyoohkiitsi. Aiyakohtaistsiistomiyaop – kakitanistsi antibiotics iitamohtapaotaki bacteria.
Viral infections
- Iitsin aniyaop isstossin, influenza, isskitsiisaikinnani, niitap istsoohkstonssin, mokinnistossin, kii kaak istsoohksistonssin. Misk aikam aniitstsii, bacterial itstiistomsin misk sowaikamaniitstsi. Kam otsitsk itsitapiis ma kitoh poksipsstokiima, aistsiistomiwa, aakohkotstam aniyaop nistapi virus istsistsii stomiyaop.
- Nitoi bacterial istsiistomssin niitohtsiikohkoiyaop.
- Mowa 4–5 ksiistskoi nitoht istsiistomiyaop. Kaakitanistsi niokskaatoiyiiksistsikoi akitsiitap sokimohsaop.
- Antibiotics matsitapohkoi sokapi mi virus
Bacteria sstsistiistomsin
- Misk otsitsk akaowa viral.
- Misk sowaikam aniitstsi. Matapiwa maat aikam aniitskahtooma.
- Assak aniyaopai strep throat and kii O’ohpikiipaistsimissinni.
- Antibiotics matsitapohkoi sokapiwa bacterial istsiistomsin, kii matsinaoohtsissitapiiyaopa
Antibiotic aiyokim
Minai stamikakohtaiyissitapiiiit antibiotics kiya akot anistsi anti biotic iiyokimataop.
Istsimiisinni
Isstsimiiisinni istohkanaisokapi.
Ksistoistomi
Akitsiksistoistomiyaop, aistsistomiyaop. Kootokinnooni ako maoksinatsi, iiksistoiyi, isskitsi, moksiistsi ksitoiyi.
Aipatohkoi yoohkiitsi niitsi nakohpi ksistoi stomssin.
Ksistoi stomssin:
- Kostom aitska istsiistomsinni
- Aksiksistoistomatop mii virus kii mii bacteria iistsiistomsin
Toitsikaan:
- Akitsiksitoistomiyaop, a’niyaok koostom aitskaamatoom mii istsiistomssin. Niitohk aak a’nitsi ksitoistomiyao’p – virus kiya bacteria ist istsiistomiyaoki.
- Ka’mo maiyiikossi, tsisitapiiit acetaminophen kiya ibuprofen (ts sapoot mii sinakssin).
- Maksi naosit kitaanist sowaak oomaiksistoi stomihpi ki kitahk sai stoiyitakihpi – aipahpoiyyiiyaoki matoht ai kistoistomiyao’p. mii kitsit ipsstopihpi oomanistsitaistsis 20° C – kaaksinakstoiyaksis.
- Isstok simmit. Isstokimmi kiya popsicles kotsis maa kokossa.
Maa kamai ksistoistommis kii istsi naanis rash, itot satohkim measles isstapipoiyit, Health Link (dial 811 miin Alberta) kitaakit aksimokowa.
Isstossin kii saakootsikinssin
Isstossin, tootsi, virus. A’ahkamoh 200 miyanistsoh viruses iihtaistossaopi. Pookaiks A’kokot anistsi kaapstosiiya 8–10, moo nitsstoiyi. Omahksimiksi maat anistai kaapsstosi – iihtanistsi akaistommatoomiya miistsi viruses. Antibiotics maatsitap sokapi miistsi isstossinni viruses.
Oohtohkoohsiistsi:
- Pitsistoi, istsispssin, ksistoi stomsin, kii sakowaapinihkaan, naitai saakootsikinniyaop, istsoohksistonssin, saiskinnaan, asiissin.
- Mootsikinaan, aistsitai aoohkiwasi, kiit ai kaiyiistapao tohkoinaam kii iitaiyookspi.
Niitawo’tahkatop:
- Aistsimiit a’kot saiyiistap aniitstsii mii virus ist stossaopi
- Aistamatsiis pookaiksi nit aistsimiiyaopi.
Niitotoitsikatopi:
- Aistok simmit aoohkii, iinak stookimmi.
- Tsi ksimstaat ktaahkotakssi acetaminophen kiya ibuprofen (tssapoot mistsi sinnaaksiistsi) kammomaistsiistomiinik.
- Kamsstosimminiki kiya kitao toitsikata maa aistsiistomiwa, aistsimmiiyit kitaakoht saiyiistapaniitsipohtop.
- Mii decongestant kiya saiskinai saam kitaahkamoht ikam sokimmohsatop mii isstosinni.
Issksinit: Minnohkotsis issitsimaaniksi kii pookaiks miistsi saiskinnai saamistsi.
Issksinit: Decongestants kii saiskinnaisaam aahkamohpiihtsii isst sowai ksistoistomiyaopi. Sopoiyap oksstakit kitaakoht saikimmatsistotaki.
Tsissitapiit istsiksipokoi kii aohkii, kitaahkot soo pikinniiistspi kii oohtookiyoopikinniyaopi, pookaiksi kii issitsimaanikisi. Aawatapistotakit.
Aawat apistotakit istsiksipokoi istssaakoisin
Aatakimminit:
- 1 cup (240 mL) distilled aoohkii (tsissitapiiniki tap water, aakohsit mo one minute aakitsiinohtop – isstookimsstoot)
- ½ tsp (2.5 g) istsiksipoko
- ½ tsp (2.5 g) iihpaoiyaossaopi napaiyin
Ist sapohtoot mii ksikapi saakokotoiskowa kii dropper, kiya ao’ohkipissinniihpi saakokotoiskoi(iitaotsip pharmacies). Kitaakohkotoht issitapi bulb syringe. Kanaiyookskaiksitsikoi aiyiitak apistotakit.
Niitoht issitapiiyaop:
- Maak aopiit kii akikaoohkyaakit. ministohkstsiit. Miinohkoohts mii istaistsaakoistaopi, aooh kipissinniihpi, ist sapoohtoot koopikinaani. Ikinnitai sa’psksistakit. Nitoi nii sstiki. Naitsi ksikapistotsit.
Flu
Mii flu totsiwa virus. Omahksimmiksi iinaaniiksi flu akohkot aniitskahtoomiya moistsi 3–5 kiistsikoistsi saomaikak oohtohkimminiki. Pookaiksi – 7 days.
Niit oohtohkip:
- Ksistoistomssinni/istsoiyitakssin
- Istsispssin
- Koostom aistsii
- Sistsikoohssin
- Istsoohksistonssin
- Tookiyootsikins sin / a’siisin
- Saiskinaani
Niitawo’tahkatop:
- Matsit Flu vaccine.
- Aistsimiit, ototamapi kaamitstsiki aistsi stomi. Aistimiis kokossa.
- Aiyoohkoiyiiyinohsit saiskinaaniki kiya asiiyiniki.
- Aistamatsis kokossa saitamsinni nitawaotaahkaopi.
Niitotoiksikatopi:
- Aistok simmit aohkii kii sstikai simssinni.
- Issikopiit kiya issikopiyatsiis kokossa. Istah kiyaap aopiit kiya Kokossa istahkiyaap aopissi, aahkit inak sokimohsi kii akit saiyiistap aniitskahtoom.
- Tsiksimihtaat acetaminophen kiya ibuprofen (tssap oot mi sinnaakssin) miisti kitaiyoohtohkip.
Flu iitakao mowa November kiya December kanaistoiyi kii iit sistonapi April kiya May. Aikamsookoht ohkipiipaistsimiisaop.
Pistatokskssin aatsimis
Niit oohtohkoohsaopi:
- Aistsis koistoksis, istsispssin, istsiikinssin, sistsikoohsin, saiskinnaan, ksistoistomsin.
- Tokiyootsikinssin, ootskoitsikinsinni kaam otsitski kiipipoi ksistskos, ktaahkamap sstinaotaki antibiotics.
Niitotoisikatopi:
- Tsi ksimihtaat acetaminophen kiya ibuprofen (tssap oot mii sinakssin) istsii kii ksistoistomssin.
- Pookaiks, tsisitapiit istsiksipokoi yaoohki kiya spray kitaahkoht ootoitsikatoohs mootsikinaani (issatsit isstoosinni ki sakotsikinssinni mii Page 9); omahksimiksi issoo pikinniiistsik.
- Decongestants kitaahkamoht sao mao oohtookiyootsikin – kimmat akoht ikaamsokimmohsspa.
Isksinit: aamostsi iihtsipoiyaopi minnoh kotok pookaiksi, saomai ai istoiyiimis.
Aisksinit: Decongestants aahkamohpi ist sowaat ai ksistoistomiyaopi. Aokstook miistsi sinnaaksiistsi kii koisksinoos maa aisokinnaki, kitak saototsitsk otsiihp.
Miistsi bacteria kii virus akohkotoht atsimii kii pistatoksskssinin (viruses piyaotsitska kaiyim).
Istsoohksistonssin
Istsoohksistonssin iihpii isstossin. Isstsoohksitonssin totsii viruses. Mii antibiotic Maatakoht sspomohkatopa istsoohksistonssin totsii mii virus.
Toksskaistsi istsoohksistonssin totsii Streptococcus bacteria. Kamohpiis mii isstsoohksistonssin saakootsikinssin,saiskinnaani, kossistsapinssinni, kiya saipiyoohssin, aahkam anistapi virus kii maat anistapiwa strep throat.
Maa aisokinnakiwa maat akssksinima mii istsoohksistonssin kam anistapiis strep throat kaak satsis.
- Mii istsoohksistonssin kamoh piis isstossin, kiyaahkanistapiwa virus maataakststinaotakiyaopa swab.
- Saiyinnakos kitstoosi, maa aisokinnakiwa aahk amap otakiwa throat swab akoht sopoiyapsksinim kitsitsii stomatopi – kam anistapiis bacteria kiya virus. 48 hours kitaakitskohtsim.
- Kam anistapiis virus, antibiotics maataak apotakiwa.
- Kam itsinakos, maa aisokinnakiwa kitaahkamapohkok antibiotic.
- Miiksi ktaohpojitaopiimaiksi maataks stinnai samaiya kamsai istsiistomissa.
Niitotoitsikatopi:
- Sta’msstoksimmit.
- Tsi ksimistaat acetaminophen kiya ibuprofen (issatsit mii sinaksin) Kam istsoohksistonniiniki ki ksistoi stomiiniki.
- Pookaiksi, naiisstoiyiimiiksi kii omahksimiksi, maatspahkitapi lozenges kitaahk amapoht sokimimohs.
Isksinnit: iiinaksipokaiksminohkotok. Iiskanapi maahkoht ootoohssa. - Miiksi omaksimmi pookaiksikii omahksimmiksi, tssoohksistoniiistsik istsiksipokoohtopi aohkii – kitaakoht sokimma koohksistonna. asokohtoot ½ tsp istsiksipokoi kii 1 cup (250 ml) kiistokommi aoohkii. Gargel mowa kiipoi. Stamikap issoohksitonniiistsit mowa ksiitsikoi.
- Ai sokimohsiinowainiki ma kokossa ki kiistowa, kitaahkatsit skomatap apsspowa.
Istsooh tookssin
Mii Eustachian iitap sokihtsii pistoohtsi koohtookis kii koohksiston. Iinaksipokaiksi otainakohtssi iikaikami yoohkihka, kams stosissa. A’niyai akohkotoht atsimmiwa.
Iik ototamapiwa kitaahksksinnissi, 70-80% miiksi pookaiksi atsimmi oohtookiyoowaistsi aak sokimohsatoomiya iimak saoohtoitsikatoki antibiotic. Tokskaistsi mii atsimmiistsi iihtanistsi viruses kii niistsi bacteria. Kaak aisksskopaatoot.
Niitoohtohkoohsatop:
- Ksistoistomssinni
- Istsoohtookssinni
- Poinaitakssinni
Niitawo’tahkatop:
- Aikaapstsimmiiit, aisksinnimatsiis kokossa maahk aistsimiiis. Moohtookiistsi iit awatsimmi aistossaoki.
- Minnitaot aotsisisik pookaiksi.
- Minnoh paistohkstsiis kokossa isstaistaahkahtaopi.
Niitotoitsikatopi:
- Tsi ksimistaat acetaminophen kiya ibuprofen (issatsit mii sinakssin) Mii aisytsi kii ksistoistomssinni.
- Isstihtakit kistoiyiistsimai face cloth mii koohtookis.
- Antihistamines kii decongestants maatsitapohkoi sokapi koohtookis.
- Toksskaistsi maa asokinnakiwa kitaak sinnomaok antibiotics ai ksist stasis mii kokos oohtookiistsi.
- Otaiskatoohssa antibiotic iiyokimatopi, maatat aiyiikaohkotakiwaiksa antibiotics mii atsimiii ear infections.
Saiskinnaani
I’tsistsk akaowa istsstossi oohtohkoohssistsi istanistsi virus (issatsit aamowa ksooohtsi sinaaksin). Antibiotics iitamohtsi tsissitapiiyaop pneumonia istanistsi bacteria kiyaa or tests positive for pertussis (whooping cough).
Niitoohkoohsaopi:
- Ksistoi stomssinni,saiskinnaani, kii istsokinssinni.
- Kam otskoi tsokinniiniki maatstsina tsimmi. Maahk anistapissi bacteria.
- Kitaahkamap ksissiimohksistonihk.
Asksinit: Mii viral bronchitis, 45% matapiwa aak sakiyai saiskinna mowa natokiatoiyiiksistsikoi kii 25%.
Illness | Site | Age Group | Cause |
Saoohksistonssin | Isstaipoiyaopiksi | Omaksim pookaiksi/ Omahksimmiksi | Virus |
Paakohksitonnihkaan | Iihtaipoiyaopiksi kii isstaisaitamiyaop | Iinakstssimikisi pookaiks | Virus |
Moopitootapinnaksin1 | Isstaisaitamiyaopi (omahkoistsi) | Omaksim pookaiksi/ Omahksimmiksi | Virus |
Bronchiolitis | Isstaisaitamiyaopi (iinakohtssiistsi) | Issitsimaaniksi | Virus |
Moohpi kiipaistsimiisin | Pok skinnitsioohpi | Okyoowaitapi | Bacteria ki virus |
Istsiksaiskinnaani | Moohksiisis kii moohpi | Okyoowaitapi | Bacteria |
1 Patients with severe long-term lung disease sometimes get a bacterial infection when they get bronchitis.
Niitotoitsikatopi:
- Isstoksimmit.
- Cough suppressants maatakoht ohkoisokimmohsi omahksim pookaiksi kii omahksimmiksi.
Aisksinit: Minohkotok pookaiksi kataomai aiyistoiyiimiiksi.
Aisksinit: Saiskinai saamistsi, aahkamohpii saiskinai saam. Sopoiyap okstoot miistsi sinnaakssiistsi, kitaahkit sai kimatsiistotoohs. - Kaak saiskinnai saam kiya lozenges aahkamoht spomowa pookaiksi kii omahksimmiksi. Oohsohkit antibacterial saiskinai saamistsi – aahkamohtsitsi antibiotic iyookimatopi.
Aisksinit: Saiskinai saam minnohkotok pookaiksi katao mai aiiistoiyiimi – aahkamohto toohsi. - Mokin x-ray iik sokapi aahkohtonipibacterial moohpi kiipaistsimissinni. Aato tamsksinniki mii istsiistomssinni, antibiotics iitai sinnomaotssp.
Iikoistsi Kitaakstsinao’ohtsi nno’ohpi assokinnaki
A’nni kamanist tsimohsiiniki matoi noos asokinnaki.
Ksistoi sto’mssin:
- Maa pokaamatomai yookskaatosiwa – matoi nowahssi assokinaki.
- Maa pooka kami soi ksistikos otsit iiksistoi stomihpi stamoh piistsp itapipiis asokinnaki.
Istsoohtookssin
Matoi no’ahs aisokinnaki ma pooka aistsoohtokiwa:
- Kami ksiyoi stomis; kiya
- Niitap sai sokimohssis; kiya
- Kammo maoohksinatsis, kiya kamo maoohksinatsis kiya iikohpiiis oohtookis; kiya
- Oohtookis kam issistsiis; kiya
- Kaam stonat istsoohtookis ohkaiksitsikoi iimakoohkoht aiyissitapiis acetaminophen/ibuprofen.
Omahksimmiksi, aiksistoistomiiks kam saikak ai sokimohsis, akstamotoinoyiwa aisokinnaki kami kaiyiistap aiyiikos.
Aamii/Anowa Alberta, isstapipoiyit Health Link (ami 811) kamsaotsistapitakiiniki kitaahksi kiihpi.
Kitaahkit sopoiyapoht aksimokowa pookaiks, istapoot ahs.ca/heal, okyowaitapi iitaiyaksima. Miiksi Stollery Children’s Hospital iitai nawasiya.
Iihtao niihp niitap iikosi
Kiistowa kiya kitsksinnowawa, anni kamanist oohtohkoohsis Stamoh piistap itapipoiyit ai sokinaki.
Ksistoi stomssin
Stomoh piisstap otoitsikatoot kaam:
- Maa kamsaikakaitapiiis; aiksitoistomis: saiyiksksis; ao kitsskaasi, kii kamikskohkokinnis kya kaam iksinatsis otokissi. Kamomanistai nakos mii kitsitsi ksiinahpi (aotahkiiis).
Saitamsinni
Stamoh piistap ootoitsikatoot, kam:
- Maa istsiistomiwa, saowao’ohkot siitamissi (sai kakoh tookiyootsikinnissi).
- Maa istsiistomiwa kam aoohpiiyisiitamissi kiya, paahtsik ai siitamissi, kiya otsskoi natsis otsiistsi, ootoniistsi, otsiistsi, oohkatsistsi.
Mistanisstsspi
Stamoh piisstap ootoitsikasit kam:
- Sowai pookakissi maa aistsiistomiwa kiya kami ksitapitapaississi, poinaitakis, kiya sao omitssis, miik istsisspis, miks kohkinnis, Kaam sissaksinatsissi otokis kiya kaam sstoimissi.
- Maa aistsii stomiwa kaam anistsinaas oto’mataikatsimaani – maa isitsimaana kaam ipststsiissi o’ohsopommi, kiya saikakaisksissi.
Sstikisstsi kitaahkoht otoi nowahpi aisokinnaki:
- Ma aistsii stomiwa saawaoohkotsstistakis – iisoopoiyooiskaas.
- Maa aistsiistomiwa kam apai saahtsikssissi, maat aoohkot apohpawaani, kiya ainaanissi seizures.
A’nohk aamoistsi kaaksksskanisinni. Sopoiyapsskssatsit kitaiyaak anistsisspi – maak itapipoiyiiniki kiya ootoinowainiki ma aisokinnakiwa.
Amii/anowa Alberta, istapipoiyitHealth Link (dial 811) kamstainiki kitaahk aksimokoohsi.
Antibiotic aiyokim
Tsa nistapi antibiotic aiyokim?
- Tsisitapiiyaoki antibiotics, soksisitapiyaoki kiya saisokapi, akohkot toht anistai antibiotic aiyokim. Aahkoht sowanistsi antibiotic aiyokim, antibiotics, tamitohtaiyisistapiit niitap a’tsimmi.
- Antibiotic aiyokim nistapi mii bacteria aiyokim mii antibiotic a’kohtsowainohtoohs , iimakitstsiki antibiotic. Bacteria niit siiksi antibiotic aiyokim, aikamsookanist inihkatopiya “superbugs”.
- Miistai bacteria akitaiyokim antibiotics, miistsi antibiotics iikaiyapaotaki maat akatapotaki.
- Awatsimi ihtsitstsi mii bacteria aiyokim mi antibiotic niitap iiyiiko aahk anist sikaaatstoohpi. Iikoht ai samistsiistomiyaop, kii akoh kotoht ohkapsaop.
- Aisksinit, miistsi bacteria iiksiskapi. Iiimak soksistomis ma matapiwa kistotakissi antibiotics akohkot issinotsim mii niitapiskapi antibiotic aiyokim bacteria, stsiki saistahpoko.
Antibiotics maatakitapotaki mii virus iihtatsimmi, assaak aniyaopai isstossin, influenza, kii iihtaisiitamioya koohksiston iihtsstosaoki. Tsisitapiiyaoki antibiotics anni nistapistsiistomssinni a’kohkot tsistsi antibiotic iiyokim.
Nitaksi kiihpa?
- Minanistsitakit kitahko kokoohsi antibiotics kaakstosis ma kokossa. Iisinap akao istsiistomssiistsi istanisti viruses kii antibiotics matakohtohkoisokapi.
- Tssitsipssatsis maa aisokinnakiwa mii kitsistsiistomsinni kamanistapiis viral kiya bacterial kii maakoht issitapiiyaoki antibiotic.
- Iiyiiponniisit kamistsiistomiiniki (kiya maa kokossa) kamstossiyioohtohkoohsiiniki – saiskinaan, istsoohksistonniiniki. Aakao virus istsiistomssin 4–5 ksistskoi akit sokimohssatop – niokskatoiyiiksistsikoi iitsiitap sokimohsaop.
- Moo isstissin kiya flu otsit akaoohpi, aikaapstsimiit, kitaahkoht saiyistsiistoms. Tai sapoot istsimiisinni omanistokakihtsimasspi issatsi aamo pokiihtsi page.
Apipikssatoot mii SUPER RESISTANT BUG. Mokakihkihtsit antibiotics!
Istsimiisinni
Istsimiisinni iihtohkannai sokapi maahkot sawanniitstsiihpi istsiistomsiistsi.
80% moostsi istsiistomssiistsi istanniitstsi kotsinnoonistsi.
Tsa nistsiissi nitakit aistsimmiiihpa:
- Sao maoiyiiniki
- Sao maoiyaosiiniki, kii ai ksit oiyaossiiniki
- Sao maistaahkahtainiki
- Aohtsi ksist issitapiiniki makap oiyis – kiisto kya ma kokossa
- Aak, kii, ai ksist, Sowaaksoohkatahkipistaaniki kiya maa aki aksistsi sowaoohtoos oohtsoohk atahkipsspi
- Aiksito mitsikinniiniki kiya maa kokossa
- Ai ksiinimminiki sstika matapi otsiiksiinipi
- Sao mai yaakstsainiki, kiya, ai ksistaakstsainiki, contact lenses
- Sao maotoitsikatainiki kiya aiksist otoitsikatainiki ma aistsiistomiwa
- Aiyiisowainiki; iiksinnainiki; ki ootitsikatoomiki ma kawapomaahka otsistaan
- Saomaotoitsikatoominiki, kii ai ksistotoitsikatoominiki kooh piikiistsi
Niitaistsimiiyaopi:
- Tsisitapiit isstai siskiyaoohsaopi kii aohkii. Tsit issitapiiyaoki aohki maatsokapi.
- I’piiststoot kotsiistsi.
- Issiskiyoohsatsi tsisitapiit. Minoht issitapiit antibacterial issiskyohsatsi.
- Isstsimiit moo naatipoksstakssin (kiya niitsisaminihkihtsipi Twinkle, Twinkle, Little Star). Stamohkanais siistsistoot kootsisi. Kit a’kokinihtsipi isstotstsimmiit – kitawotaanookitsiiksi.
- Issaawaatstoot kotsiistsi mo kiipoi.
- Sopoiyap skitsii aahkit kotsiistsi.
Nitaaksikiihpa:
- Iskskamis aisokinnakiiks, moohpikin aisokinnakiiksi, aisokinnakiakiiks, kii maahki aistsimiis, aotoitsikatassi kokossa.
- Spoiyapsksinit maahkitstssi issiskiyoohsatsi mii makapoiyis ma kokossa iitaisksinnimatsaahpi, kii kitsitapaotakihpi.
- Miistsi iitaoohpopaatakiyaopistsi, istsitstsissi pookaiks kii iikosiwa maahkit aistsimiihpi.
- Issiskyoohsatsi maatstinai skai pissatapiwa. Nitoi nit sokapi kak siskyoohsatsi. Antibacterial issiskyoohsatsi mihk siimohkatop. Iihtanistsi mii bacteria aaksokimatoom kii maatiistapohkotsistsk sokapiwa.
- Kitaak ainookowa, kitaak ai nikatokatookowa.
Do Bugs Need Drugs,
Communicable Disease Control,
Alberta Health Services.
DBND@ahs.ca
www.dobugsneeddrugs.org
© 2022 Alberta Health Services,
Provincial Population & Public Health
This work is licensed under a Creative Commons Attribution-Non-commercial-Share Alike 4.0 International license. To view a copy of this licence, see https://creativecommons.org/licenses/by-nc-sa/4.0/. You are free to copy, distribute and adapt the work for non-commercial purposes, as long as you attribute the work to Alberta Health Services and abide by the other licence terms. If you alter, transform, or build upon this work, you may distribute the resulting work only under the same, similar, or compatible licence. The licence does not apply to AHS trademarks, logos or content for which Alberta Health Services is not the copyright owner.
Disclaimer statement:
This material is intended for general information only and is provided on an “as is”, “where is” basis. Although reasonable efforts were made to confirm the accuracy of the information, Alberta Health Services does not make any representation or warranty, express, implied or statutory, as to the accuracy, reliability, completeness, applicability or fitness for a particular purpose of such information. This material is not a substitute for the advice of a qualified health professional. Alberta Health Services expressly disclaims all liability for the use of these materials, and for any claims, actions, demands or suits arising from such use.
